Korkojen nousu näyttää nyt vääjäämättömältä. Korkotaso pysyi pitkään poikkeuksellisen matalana Euroopassa, kun keskuspankki pyrki pitämään taloudellista toimeliaisuutta yllä.
Suomalaiset asuntolainat on pääasiassa sidottu euribor-korkoihin, jotka painuivat negatiivisiksi vuonna 2016. Inflaation noustua Euroopan keskuspankin rahapolitiikan odotetaan kiristyvän tänä vuonna, ja 12 kuukauden euribor nousi positiiviseksi huhtikuussa.
– Riski liiallisen inflaation muuttumisesta pidempiaikaiseksi ilmiöksi pakottaa keskuspankit kiristämään rahapolitiikkaa. Odotamme EKP:n nostavan ohjauskorkoja ensimmäisen kerran jo heinäkuussa, ja yhteensä kolmesti tänä vuonna. Tämä näkyy jo sekä pitkien korkojen että euriborien nousuna, Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki sanoo.
Inflaatiota nostaa nyt usea tekijä. Maailmantalouden kysynnän elpyminen koronapandemian aiheuttamasta taantumasta, häiriöt tuotantoketjuissa, tuotannon pullonkaulat ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan jälkiseurauksineen ovat nostaneet inflaation huomattavasti keskuspankin tavoitetta nopeammaksi.
– Etenkin energia on kallistunut, mutta nyt nousevat myös elintarvikkeiden ja monien muiden hyödykkeiden hinnat. Odotamme inflaation laskevan vuonna 2023 ja samalla korkojen nousun hidastuvan. Inflaatio on kuitenkin osoittautunut yllättävän voimakkaaksi ja riski korkojen nousun jatkumisesta täytyy ottaa vakavasti, sanoo Kuoppamäki sanoo.
Kuoppamäen mukaan korkojen kehitystä ennakoivan kuluttajan kannattaa nyt seurata inflaatiota ja muita merkkejä talouden ylikuumenemisesta, kuten palkkakehitystä. Työvoimakustannusten nopea nousu lisäisi inflaatiopaineita.
Lisää kiinteää korkoa
Suomalaiset ovat alkaneet suojautua korkojen nousulta jo viime vuonna. Tällä hetkellä Danske Bankin asiakkaiden ottamista uusista asuntolainoista kolmannes suojataan korkojen nousulta.
– Olemme tutkineet osana Taloudellinen mielenrauha –tutkimuksia suomalaisten huolia asumiseen liittyen. Yksi huoli on juuri korkojen nousu. Monessa tilanteessa koron enimmäistason lukitseminen kasvattaa taloudellista mielenrauhaa, kun oman lainan kuukausierä on etukäteen tiedossa, sanoo Danske Bankin henkilöasiakkaista vastaava johtaja Riikka Laine-Tolonen.
Tällä hetkellä suomalaiset asiakkaamme suosivat korkoputkea. Kiinteän koron osuus Danske Bankin uusissa lainoissa on 1-2 prosenttia lainoista.
– Ohjaamme asiakkaitamme nyt lisäämään kiinteää korkoa, koska sen avulla voi vakioida yhden alueen taloudessaan. Toukokuussa tarjoamme 10 vuoden kiinteää korkoa normaalia matalammalla hinnalla.
