Asunnon ostajan ABC

Asuntolainasanasto

  • 1. Viitekorko 6kk Euribor vai 12kk Euribor?

    1. Viitekorko 6kk Euribor vai 12kk Euribor?

    Viitekorko on julkisesti noteerattu korko. Asuntolainan kokonaiskorko muodostuu siten, että viitekorkoon lisätään asiakaskohtainen marginaali.

    Suomessa yleisesti käytettyjä viitekorkoja ovat suurten eurooppalaisten pankkien yhdessä noteeraamat euribor-korot.

    Euribor-korkoon sidotun lainan korko tarkistetaan aina koronmääräytymisjakson, esim. 6 kk tai 12 kk vaihtuessa.

  • 2. Kiinteä korko vai Korkoputki?

    2. Kiinteä korko vai Korkoputki?

    Kiinteä korko tarkoittaa sitä, että lainan korko on aina sama eli kiinteä sovitun määräajan, yleensä 5 tai 10 vuotta.

    Korkoputki tarkoittaa sitä, että lainan viitekorko ei nouse yli enimmäistason sovitun ajanjakson aikana. Mahdollisessa korkotason laskussa lainan viitekorko laskee aina sovitulle vähimmäistasolle asti.
    Tutustu: Danske Bank Korkoputki

  • 3. Tasaerä, tasalyhennys, kiinteä tasaerä vai kertalyhennys?

    3. Tasaerä, tasalyhennys, kiinteä tasaerä vai kertalyhennys?

    Lainan takaisinmaksutapoja on useita. Tasaerä tarkoittaa sitä, että lainan maksuerä sisältää lainan koron ja lyhennyksen. Jos korko laskee, maksuerä pienenee ja jos korko nousee, maksuerä suurenee. Laina-aika pysyy koko ajan samana.

    Kiinteä tasaerä tarkoittaa sitä, että maksuerä on aina kiinteä eli saman suuruinen. Korkotason muutokset vaikuttavat vain laina-aikaan – maksuerä pysyy aina samana.

    Tasalyhennys tarkoittaa sitä, että lainan lyhennyksen määrä pysyy samana koko laina-ajan. Maksuerän suuruus on lyhennys lisättynä koron määrällä. Koron aleneminen ja lainamäärän väheneminen pienentävät maksuerää ja koron nousu suurentaa sitä.

    Kertalyhennys tarkoittaa sitä, että maksat lainan kokonaan kerralla takaisin. Laina-aikana maksat vain korot.

  • 4. Korkovähennys?

    4. Korkovähennys?

    Vakituisen asunnon hankkimiseen tai peruskorjaukseen otetun lainan koron saa vähentää verotuksessa osittain.

    Jos kyseessä on ensiasuntoa varten otettu laina, ansiotulosta koron perusteella tehtävän alijäämähyvityksen määrään saa pienen korotuksen. Korotuksen saa enintään ensiasunnon käyttöönottovuodelta ja yhdeksältä seuraavalta vuodelta.

  • 5. Vakuus ja vakuusarvo?

    5. Vakuus ja vakuusarvo?

    Saadaksesi lainaa pankista sinun täytyy tarjota lainalle vakuus. Asuntolainoissa vakuutena on yleensä asunto, jonka ostat tai jota olet rakentamassa.

    Asunnon vakuusarvo on pääsääntöisesti enintään 70 % asunto-osakkeen tai kiinteistön kauppahinnasta tai asuntosi rakentamiskustannuksista. Esimerkki: Jos ostat 100 000 euron arvoisen asunnon, riittää ostettava asunto vakuudeksi 70 000 euron lainalle. Loput 30 000 euroa voit kustantaa säästöilläsi tai lisälainalla, jossa on jokin toinen vakuus tai takaus.

    Tule keskustelemaan asunnon ostosta kanssamme. Sinun on mahdollista hakea myös maksullista lainatakausta, jota käyttämällä sinun ei välttämättä tarvitse pyytää lisävakuutta esimerkiksi vanhemmilta.

  • 6. Omarahoitusosuus?

    6. Omarahoitusosuus?

    Omarahoitusosuus on se rahamäärä, joka on oltava säästössä ennen lainan ottamista. Omarahoitusosuus voi olla myös rahamäärää vastaava määrä muita sijoituksia.

    Mietityttääkö omarahoitusosuus – lue lisää: #ekaomakoti

  • 7. Lainaturva?

    7. Lainaturva?

    Lainaturva on vakuutustuote, joka sisältää vakuutusturvat kuoleman ja tapaturmaisen pysyvän haitan varalta.

    Turvan määrä voi olla 110 %, 100 % tai 50 % lainan pääomasta.

    Lainaturvan korvaukset on ensisijaisesti tarkoitettu käytettäväksi lainan, sen korkojen ja muiden lainaan mahdollisesti liittyvien kulujen maksamiseen.

    Tutustu: Lainaturva
  • 8. Kiinteistövälittäjä

    8. Kiinteistövälittäjä

    Kiinteistövälittäjällä tarkoitetaan laissa henkilöä, joka on suorittanut Keskuskauppakamarin välittäjälautakunnan järjestämän kiinteistönvälittäjäkokeen. Vain välittäjäkokeen suorittanut henkilö saa käyttää nimikettä kiinteistönvälittäjä tai lyhennettä LKV.

    Lähde: Suomen Kiinteistövälittäjäliitto, skvl.fi, Kiinteistönvälittäjän eettiset säännöt

  • 9. Energiatodistus

    9. Energiatodistus

    Energiatodistuksen avulla on mahdollista vertailla rakennusten energiatehokkuutta erityisesti osto- ja vuokraustilanteissa. Energiatodistus perustuu ainoastaan rakennuksen ominaisuuksiin.

    Lähde: Energiatodistus.info

  • 10. Asumisoikeusasunto

    10. Asumisoikeusasunto

    Asumisoikeusasunto on vuokra- ja omistusasunnon välimuoto. Asunnon saajan on maksettava asunnosta ensin asumisoikeusmaksu, joka on yleensä 15 % asunnon hankintahinnasta. Asumisen aikana asunnosta maksetaan kuukausittain käyttövastiketta.

    Lähde: Kilpailu- ja kuluttajavirasto, kkv.fi

  • 11. Osaomistusasunto

    11. Osaomistusasunto

    Osaomistusasumisella tarkoitetaan asumismuotoa, jossa asukas lunastaa asunnosta omakseen tietyn osuuden, yleensä 10-15%, asunnon hinnasta. Aluksi asunnossa asutaan vuokralla. Tietyn määräajan kuluessa asukas voi lunastaa asunnon omakseen. Osaomistusta voi tarvittaessa käyttää asuntolainan vakuutena.

    Lähde: Kilpailu- ja kuluttajavirasto, kkv.fi

  • 12. Ostotarjous

    12. Ostotarjous

    Välittäjälle asunnon ostotarjous tehdään aina kirjallisesti. Jos omistaja myy käytettyä asuntoa itse, suullinen tarjous on myös mahdollinen. Tarjous kannattaa aina tehdä kirjallisesti, jotta molemmat osapuolet tietävät oikeutensa ja velvollisuutensa. Tarjousta ei kannata tehdä, jos et ole varma, että todella haluat asunnon ja kykenet sen maksamaan. Tarjouksen perumisesta voi joutua maksamaan joko tarjouksessa etukäteen määritellyn sopimussakon tai käsirahan.

    Lähde: Kilpailu- ja kuluttajavirasto, kkv.fi

  • 13. Ehdollinen ostotarjous

    13. Ehdollinen ostotarjous

    Tarjoukseen voi kirjata ns. purkavan ehdon, jossa todetaan selkeästi, millaisessa tilanteessa tarjous ei sido. Esimerkiksi jos et ole varma, saatko pankista riittävästi asuntolainaa tyydyttävillä ehdoilla, kirjaa tämä asia purkavaksi ehdoksi. Välittäjä voi joskus ehdottaa ehtoa, jonka mukaan tarjouksen voimassaolo on sidottu siihen, saako tarjouksen tekijä myytyä entisen asuntonsa tiettyyn päivään mennessä. Tällainen ehto voi olla hankala sekä ostajalle että myyjälle.

    Lähde: Kilpailu- ja kuluttajavirasto, kkv.fi

  • 14. Kiinteistömaailman Tarjouskauppa

    14. Kiinteistömaailman Tarjouskauppa

    Tarjouskaupassa Kiinteistömaailman edustaja asettaa yhdessä myyjän kanssa kohteelle todelliseen markkina-arvoon suhteutetun lähtöhinnan, josta ostajat tekevät tarjouksia ylöspäin. Myyjä päättää hyväksyykö vai hylkääkö tarjouksen. Myyntipakkoa ei ole.

  • 15. Isännöitsijäntodistus

    15. Isännöitsijäntodistus

    Isännöitsijätodistus on virallinen asuntoon liittyvä todistus ja sellainen tarvitaan aina, kun haetaan asuntolainaa (korkeintaan 3 kk vanha). Saat isännöitsijäntodistuksen yleensä taloyhtiön isännöitsijältä. Isännöitsijäntodistuksessa on kerrottu mm. taloyhtiön nimi ja osoite, huoneistoa koskevat tiedot (mm. myytävän asunnon viimeisin osakerekisteriin merkitty omistaja), mitä korjauksia ja selvityksiä taloyhtiössä on tehty ja milloin.

  • 16. Taloyhtiön keskeiset dokumentit

    16. Taloyhtiön keskeiset dokumentit

    Perehdy taloyhtiötä koskeviin dokumentteihin huolellisesti ennen ostotarjouksen tekemistä. Näitä ovat mm. isännöitsijäntodistus, myyntiesite, viimeisin tilinpäätös (sisältää tuloslaskelman ja taseen, toiminta- ja tilintarkastuskertomukset), vastikerahoituslaskelma, talousarviovertailu sekä kunnossapitotarveselvitys, suunnitelmat tehtävistä remonteista ja perusparannuksista, ml. kustannusarvio ja toteutusaikataulu.

  • 17. Taloyhtiön tuloslaskelma

    17. Taloyhtiön tuloslaskelma

    Tuloslaskelmasta selviää asunto-osakeyhtiön tilikauden tulot ja menot. Tuottoina esitetään maksetut yhtiövastikkeet, vuokrat ja käyttökorvaukset (sähkö, vesi tms.). Tilikaudelle kohdistuneet menot käsittävät esimerkiksi taloyhtiön henkilöstö-, käyttö- ja huolto-, siivous- ja lämmityskulut. Poistot kuvastavat rakennusten ja laitteiden kulumista.

  • 18. Taloyhtiön tase

    18. Taloyhtiön tase

    Tase kuvastaa taloyhtiön omaisuutta ja varoja sekä miten ne on rahoitettu omalla pääomalla ja velalla. Taseeseen kirjatut rahastot ovat esimerkiksi tuleviin kohteisiin ennalta kerättyjä korjausvastikkeita tai pankkilainalla toteutettuja peruskorjauksia. Taloyhtiöllä on tyypillisesti velkaa taloyhtiön perustamisesta sekä korjausten rahoittamisesta. Osakkaat lyhentävät taloyhtiön velkaa pääoma- tai rahoitusvastikkeen muodossa.

  • 19. Vastikerahoituslaskelma

    19. Vastikerahoituslaskelma

    Vastikerahoituslaskelman tarkoituksena on varmistaa, että kerätyllä vastikkeella on katettu vain siihen liittyviä menoja. Laskelma on tehtävä, jos hoitovastikkeen lisäksi kerätään esimerkiksi rahoitusvastiketta.

  • 20. Toimintakertomus

    20. Toimintakertomus

    Toimintakertomus täydentää tilinpäätöstä. Se sisältää tilikauden olennaiset tapahtumat, kuten esimerkiksi kulutustiedot, tehdyt ja tulevat kunnossapito- ja uudistustoimet, hankelaskelmat, hallituksen jäsenet ja tilin- tai toiminnantarkastajat sekä mahdolliset vahinkotapahtumat ja oikeudenkäynnit. Lisäksi toimintakertomuksessa on annettava tiedot talousarvion toteutumisesta.

  • 21. Taloyhtiön tilintarkastuskertomus

    21. Taloyhtiön tilintarkastuskertomus

    Tilintarkastuskertomuksen laatii tilintarkastaja. Pienissä taloyhtiöissä voi olla tilintarkastajan sijaan toiminnantarkastaja. Kertomuksessa on lausunto mm. siitä, onko tilinpäätöksen laatimisessa noudatettu kirjanpitolakia ja muita säädöksiä sekä onko tilinpäätöksessä riittävät ja oikeat tiedot yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

  • 22. Yhtiövastike

    22. Yhtiövastike

    Yhtiövastike = hoitovastike + rahoitusvastike + muut vastikkeet. Asunnon omistaja maksaa yhtiövastikkeen taloyhtiölle kuukausittain. Vastikkeiden lisäksi taloyhtiöissä kerätään käyttömaksuja, kuten vesi-, sauna-, pesutupa- ja autopaikkamaksu.

  • 23. Hoitovastike

    23. Hoitovastike

    Hoitovastikkeella katetaan taloyhtiön kiinteistönhuollon kustannukset, yhteistilojen sähkölasku, jätehuolto, kiinteistövero ja kiinteistön vakuutus.

    Huomaa, että edullinen yhtiövastike ei välttämättä ole sama kuin hyvä taloyhtiö. Hoitovastikkeen määrää kannattaa verrata vastaavien asuinrakennusten keskimääräisiin hoitokuluihin ja ylläpitoon.

  • 24. Rahoitusvastike

    24. Rahoitusvastike

    Rahoitus- eli pääomavastikkeella lyhennetään osakkaan osuutta taloyhtiön velasta.

  • 25. Myyntiesite

    25. Myyntiesite

    Kiinteistövälittäjän myyntiesitteeseen on koottu keskeiset tiedot myytävästä kohteesta. Pyydä myyntiesite kiinteistönvälittäjältä. Myyntiesite sisältää myös myyjän luonnehdintoja ja arvioita asunnosta ja taloyhtiöstä.

Lue myös