Remonttikuntoisessa asunnossa on olla mahdollisuus saada asunnosta itselle mieleinen remontin kautta. Mieti kuitenkin, kuinka paljon pystyt itse remontoimaan. Remontoinnin ostaminen ammattilaiselta lisää kustannuksia ja säästö valmiin ja remonttikuntoisen asunnon välillä voi jäädä pieneksi.

Syrjäisemmiltä seuduilta voi löytyä asuntoja edullisemmin kuin kasvukeskuksista. Ota näissä kuitenkin huomioon se, että esimerkiksi työmatkakulut saattavat olla isommat. Palvelut eivät välttämättä ole niin lähellä kuin kasvukeskuksissa, jolloin matkakustannukset kasvavat. Lisäksi sijainti saattaa vaikuttaa asunnon arvonkehitykseen negatiivisesti haja-asutusalueella.

Tykkäät sitten avarasta tilasta tai selkeästä huonejaosta, pyri asuntoa etsiessäsi valitsemaan pohjaratkaisultaan itsellesi mieleinen vaihtoehto. Pohjaratkaisua voi toki muokata esimerkiksi rakentamalla tai purkamalla väliseiniä, mutta tästä tulee äkkiä iso lisäkulu asunnon hintaan.

Omakotitalossa sinä itse maksat kaikki tarpeelliset huolto- ja remonttityöt. Mieti, miten pystyt varautumaan säännöllisiin ja jopa yllättäviin menoihin joita asunnon ylläpidossa voi tulla vastaan. Vararahaston kerryttäminen remontteja varten on yksi hyvä vaihtoehto.

Omakotitalo voi koostua kaikista näistä, sillä talo voi olla rakennettuna erilaisille tonttiratkaisuille. Kauppakirjan ja maanmittauslaitoksen avulla saat selvyyden siitä, minkälaista kokonaisuutta olet ostamassa.

Kiinteistö on tyypillisesti tontti tai tila, jolle on rakennettu asuinrakennus. Kiinteistön määräala on kiinteistön rajoiltaan määrättyä aluetta. Murto-osa on sen sijaan laskennallinen osuus kiinteistöstä esimerkiksi 1/2 kokonaiskiinteistön alueesta.

Lainhuutotodistuksesta näet omistusosuuden, lainhuudon saajan tiedot ja saantotiedot (onko kyseessä perintö tai kauppa).

Rasitustodistuksesta näet, kohdistuuko kiinteistöön kiinnityksiä. Myös kirjatut erityiset oikeudet sekä muistutustiedot (esimerkiksi ulosmittaus) näkyvät rasitustodistuksella.

Kiinteistörekisteriotteesta näet kiinteistön perustiedot, kuten kiinteistötunnuksen, rekisteröintipäivämäärän ja pinta-alan.

Kaikki nämä on mahdollista saada maanmittauslaitoksen kautta ja usein kiinteistökaupassa esimerkiksi välittäjällä on kyseiset dokumentit.

Nämä tiedot saat helpoiten maanmittauslaitokselta saatavista dokumenteista, kuten rasitus- ja lainhuutotodistuksesta.

Nämä selviävät vuokraoikeustodistuksen avulla, kun saat tietoosi kuka tai mikä on vuokranantajana. Lunastusmahdollisuudella tarkoitetaan sitä, että kiinteistön vuokrasopimuksen haltijalla on mahdollisuus lunastaa tontti omakseen.

Tyypillisesti vuokranantajana on kunta tai kaupunki.

Hallinnanjakosopimuksella kiinteistöä ei ole jaettu (lohkottu), jolloin samalla kiinteistöllä, esimerkiksi tontilla, on useampi rakennus jotka murto-osan omistajat ovat rakennuttaneet itselleen omaan käyttöön. Hallinnanjakosopimuksessa sovitaan usein rakentamisesta, jätehuollosta ja hallinta-alueiden rajoista.

Kaavoituksella voidaan rajata maa-alueiden käyttöä ja rakentamista.

Kuntokartoituksen avulla sinulla on mahdollisuus säästyä ikäviltä yllätyksiltä.

Kuntokartoitus suoritetaan aina rakennusalan ammattilaisen toimesta. Kuntokartoituksella saat selville kiinteistöissä tehdyt remontit ja tulevat remontointitarpeet.

Talon lämmitysmuoto vaikuttaa merkittävästi asumiskuluihin ja myös asunnon ylläpito- ja huoltokuluihin. Eri lämmitysmuotojen hyviä ja huonoja puolia on syytä vertailla ja tehdä sen perusteella päätös siitä, mikä on itsellesi paras vaihtoehto.

Joskus voi olla järkevää vaihtaa talon lämmitysmuoto toiseen vaihtoehtoon joko pelkästään taloudellisuuden vuoksi, tai järjestelmän ikääntymisen yhteydessä. Selvitä siis, voiko talon alkuperäisen lämmitysjärjestelmän vaihtaa helposti toiseen ja vertaile eri lämmitysjärjestelmien kustannuksia.

Vesihuolto on tärkeä selvittää. Kaupungin vesiverkko on huoleton ratkaisu, mutta saattaa olla kustannuksiltaan aavistuksen kalliimpi kuin oma kaivo. Omaan kaivoon liittyy säännöllisiä huolto- ja ylläpitotöitä.

Omakotitaloasumisessa vastaat itse kaikista asumisen kustannuksista, koska erillistä taloyhtiötä ja sen mukana usein olevaa huoltoyhtiötä ei ole. Omakotitaloasumisessa et maksa vastiketta, mutta sinun tulee varautua säännöllisiin huolto- ja remontointikustannuksiin sekä vesi- ja lämmityskuluihin.

Vesikustannukset käsittävät sekä puhtaan että jäteveden kustannukset. Jätehuollolla tarkoitetaan roska-astian tai astioiden tyhjennystä, joka voi sopimuksesta riippuen tapahtua tiheämmin tai harvemmin. Useimmissa tapauksissa kiinteistönomistajana olet velvollinen maksamaan tienhoitomaksua, jolla katetaan tienylläpitokustannuksia.

Tutustu: kestavakoti.fi-palvelu

• Tutki kotisi ympäristökestävyyttä
• Saat tietoa asunnon ympäristövaikutuksista ja siitä, kuinka voit itse vaikuttaa niihin

Danske Bank sponsoroi Kestävä koti -palvelua, mutta ei vastaa palvelun sisällöstä eikä anna neuvontaa ympäristökestävyyteen liittyen. Kestävän liiketoiminnan konsulttiyritys Gaia Consulting vastaa Kestävä koti -palvelun sisällöstä ja asiantuntemuksesta.