Ekonomistien pikakommentti: Stagnaatio väistyi loppuvuodesta 2016

Talouden elpyminen jatkui etenkin teollisuuden puolella 2016 marraskuussa. Kansantalouden kausitasoitettu kokonaistuotanto tosin laski marraskuussa 0,3 % edelliskuukaudesta. Työpäiväkorjattu tuotanto oli kuitenkin 1,6 % ylemmällä tasolla kuin vuotta aiemmin. Työpäiväkorjattuna alkutuotanto nousi 3 % ja jalostus 6 % vuoden 2015 marraskuusta. Palveluiden tuotanto pysyi edellisvuoden marraskuun tasolla. Lokakuussa työpäiväkorjattu tuotanto nousi tarkentuneiden tietojen mukaan jopa 2,6 % (oli 2,1 %) edellisvuoden lokakuusta.

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki pitää lukuja rohkaisevina, sillä ne kertovat kasvun jatkumisesta viime vuoden viimeisellä neljänneksellä ja kasvun laajentumisesta teollisuuden puolelle. Tullitilastojen mukaan myös vienti oli marraskuussa pienessä nousussa. Tuotannon ja kuluttajahintojen nousun kiihtyminen kertovat kasvun valtaavan alaa stagnaatiolta, eli hitaalta kasvulta yhdistettynä deflaatiopelkoon.

Tilastokeskuksen tänään julkaiseman tilaston mukaan Suomen kuluttajahinnat nousivat 1,0 % 2016 joulukuussa vuodentakaiseen verrattuna. Viimeksi hinnat Suomessa ovat nousseet näin nopeasti vuonna 2014. Hintatason nousua vuodentakaiseen nähtiin mm. ajoneuvoverossa, sairaala- ja hammaslääkärimaksuissa sekä omakotitalojen hinnoissa. Yleistä hintatasoa sen sijaan laskivat tuttuun tapaan lainakorot ja matkapuhelimien hintojen lasku. Pohjainflaatio eli hintojen nousu ilman paljon vaihtelevia energian ja elintarvikkeiden hintoja oli myös 1 %.

Alkuvuoden 2016 maltillisen, jopa negatiivisen hintojen nousun vuoksi koko viime vuoden keskimääräinen inflaatio asettuu 0,4 prosenttiin. Vuonna 2015 nähty harvinainen yleinen hintatason lasku ei siis enää jatkunut, vaikka hintojen nousu olikin normaalia vähäisempää. Kuluttajan kannalta hintatason lasku on toki miellyttävä asia, mutta pitkittyessään se tekee hallaa taloudelliselle aktiviteetille. Inflaation kiihtymistä nykytasoilleen voidaan siis pitää merkkinä talouden normalisoitumisesta.

Terveystuotteiden ja -palveluiden inflaatio on ollut nopeaa jo pidemmän aikaa. Viime kuukausina merkittävin muutos on nähty liikenteen kallistumisessa öljy hinnan nousun myötä. Ruoan hinta laskee edelleen, mutta aiempaa maltillisemmin. Danske Bankin ekonomisti Henna Mikkosen mukaan inflaation odotetaan kiihtyvän 1,3 prosenttiin kuluvana vuonna ja 1,5 prosenttiin ensi vuonna 2018. Alkuvuonna inflaatiota kiihdyttää erityisesti polttonesteiden hintojen nousu ja inflaatio voi ylittää 1 prosentin tason. Inflaatio kipuaa siis pikku hiljaa kohti euroajan keskiarvoaan (1,6 %). Kuluttajan kannalta harmillista on se, että hintojen nousu syö lähes kokonaan maltillisten palkankorostusten ja veroalennusten tuoman ostovoiman kasvun vuonna 2017.
 
Tämä on Danske Bankin ekonomistien pikakommentti, joita julkaistaan mielenkiintoisten Suomea koskevien talouslukujen julkaisun jälkeen. Kommentissa ei ole tarkoitus toistaa tilastolukuja; sen sijaan Danske Bankin ekonomistit arvioivat uuden informaation tultua julki taustoja, vaikutuksia ja näkymiä lyhyesti. Lisätietoja saa pyydettäessä. Pikakommentit ovat Danske Bankin ekonomistien näkemyksiä aiheesta viestin lähetyshetkellä. Pankki ei takaa kommentoitujen tietojen, arvioiden ja mielipiteiden oikeellisuutta tai täydellisyyttä eikä vastaa mistään suorista tai epäsuorista kuluista, vahingoista tai menetyksistä, joita kommentin tai sen sisältämien tietojen käyttö mahdollisesti voi aiheuttaa. Kommenttia ei voida missään tilanteessa pitää yksilöllisenä sijoitusneuvontana, arvopaperien myynti- tai ostotarjouksena tai kehotuksena arvopaperi- tai muuhun kaupankäyntiin. Tämä materiaali ei ole laissa tarkoitettua sijoitustutkimusta. Materiaali sisältää Danske Bankin omistamaa immateriaalioikeudellisesti suojattua aineistoa, johon Danske Bank pidättää kaikki oikeudet. Mikäli viestin sisältöä lainataan missään muodossa, tapahtuu se täysin lainaajan omalla vastuulla. Lähteenä tulee mainita Danske Bank ja ekonomistin nimi.

Kiinnostuitko? Tervetuloa asiakkaaksemme.