Danske Bankin suhdannekatsaus maaliskuu 2017: Suomi kasvussa juhlavuoteen – rakenteelliset haasteet säilyvät

Maailmantalouden kasvun jatkuminen ja luottamuskyselyissä nähty optimismi niin yrityksissä kuin kotitalouksissa viittaa talouskasvun jatkumiseen ja laaja-alaistumiseen Suomessa vuonna 2017. Julkisen sektorin paineet hieman hellittävät talouden kasvaessa, mutta rakenteelliset haasteet säilyvät.

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki arvioi tuoreessa suhdannekatsauksessa sekä kuluvalle vuodelle että vuodelle 2018 1,5 prosentin kasvua. Suomen kasvu lähestyy jo euroalueen keskitasoa, kun viime ajat on totuttu peräpään sijoituksiin. Suomi on päässyt mukaan globaaliin elpymiseen ja ennakoivat mittarit kertovat talouden aktiviteetin pysyvän pirteänä.  

– Ansiotuloverotuksen keventyminen ja paraneva työllisyystilanne auttavat pitämään ostovoiman pienessä nousussa, joten odotamme optimististen kuluttajien lisäävän kulutustaan myös 2017. Jatkossa kasvun painopiste siirtyy silti yksityisestä kulutuksesta viennin ja teollisten investointien puolelle. Alle kahden prosentin talouskasvukin näyttää pystyvän synnyttämään lisää työpaikkoja, mikä helpottaa myös julkisen sektorin paineita, Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki kuvailee. 

Vaikka julkisen sektorin paineet hieman hellittävät talouden kasvaessa, rakenteelliset haasteet säilyvät. Rakenteelliset uudistukset lisäisivät finanssipolitiikan liikkumavaraa. Suomen valtion kymmenen vuoden korko matelee 0,5 prosentin pinnassa – vaikka pitkissä koroissa nähtiin viime syksyn mittaan nousua, on taso edelleen poikkeuksellisen matala.

– Mikäli rakenteelliset uudistukset kasvattaisivat finanssipoliittista liikkumavaraa, voisi tuollaisella korolla toteuttaa investointeja kasvua tukeviin hankkeisiin, esimerkiksi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitukseen sekä koulutukseen. Homekoulujen korjaus säästäisi tulevissa terveydenhoitokuluissa ja auttaisi ylläpitämään työkykyä, Kuoppamäki jatkaa.

– On muistettava, että vuonna 2017 Suomen reaalinen bruttokansantuote jää todennäköisesti pienemmäksi kuin 10 vuotta aikaisemmin, mitä ei ole nähty sitten itsenäistymisen ja kansalaissodan 1917–18. Satavuotista itsenäisyyttä juhliva Suomi pystyisi parempaankin ja väestön ikääntymisen tuomat paineet täytyy ottaa vakavasti, jotta seuraavat sata vuotta sujuvat hyvin. Edellisen sadan vuoden aikana Suomi nousi köyhästä maasta rikkaaksi, Kuoppamäki sanoo.

Myös maailmantalouden kasvu noussee vuonna 2017 lähelle pitkän ajan keskiarvoa ja USA:n kasvunäkymät ovat pääpiirteiltään myönteiset. Euroalueen talous jatkaa maltillista elpymistään – EKP pitää kuitenkin korot edelleen alhaalla, mikä helpottaa asuntovelallisen taakkaa. 

– Vuoden 2017 alussa toteutuneet talousluvut ylittivät odotukset Yhdysvalloissa, euroalueella ja Kiinassa. Samanaikainen talouskasvu eri päämarkkinoilla vauhdittaa myös maailmankauppaa, mikä tukee Suomenkin vientinäkymiä. Vaikka vientiodotukset ovat johtaneet Suomessa pettymyksiin monta vuotta peräkkäin, viennin kasvuedellytykset näyttävät tänä vuonna hyvin lupaavilta globaalin talouskasvun jatkuessa, kustannuskilpailukyvyn kohentuessa ja Venäjän talouden elpyessä, Kuoppamäki toteaa.


Suhdannekatsaus maaliskuu 2017 kokonaisuudessaan

Kiinnostuitko? Tervetuloa asiakkaaksemme.